Tuskin hän oli lakannut puhumasta, niin tuli siihen Rebekka, joka oli Aabrahamin veljen Naahorin ja hänen vaimonsa Milkan pojan, Betuelin, tytär; ja hänellä oli vesiastia olallaan.
Áður en hann hafði lokið máli sínu, sjá, þá kom Rebekka, dóttir Betúels, sonar Milku, konu Nahors, bróður Abrahams, og bar hún skjólu sína á öxlinni.
Se tuskin on minkäänlaista androgeeni toimintaa, ja sillä on alhainen myrkyllisyys.
Það hefur varla hvers konar androgenic verkefni, og það hefur minnkað eiturhrif.
Tuskin oli tämä sana päässyt kuninkaan suusta, kun jo Haamanin kasvot peitettiin.
Óðara en þessi orð voru komin út af vörum konungs, huldu menn auglit Hamans.
Tuskin olin kulkenut heidän ohitsensa, kun löysin hänet, jota minun sieluni rakastaa; minä tartuin häneen enkä hellittänyt hänestä, ennenkuin olin saattanut hänet äitini taloon, kantajani kammioon.
Óðara en ég var frá þeim gengin, fann ég þann sem sál mín elskar. Ég þreif í hann og sleppi honum ekki, fyrr en ég hefi leitt hann í hús móður minnar og í herbergi hennar er mig ól.
Kun nyt Herran liitonarkkia kantavat papit astuivat ylös Jordanista, niin tuskin olivat pappien jalat nousseet kuivalle maalle, kun Jordanin vesi palasi paikoilleen ja juoksi niinkuin ennenkin yli kaikkien äyräidensä.
Og jafnskjótt sem prestarnir, er báru sáttmálsörk Drottins, voru komnir upp úr Jórdan og þeir höfðu stigið fótum á þurrt land, féll vatnið í Jórdan aftur í farveg sinn, og hún flóði sem áður yfir alla bakka.
Kun Herra näki heidän nöyrtyvän, tuli Semajalle tämä Herran sana: "He ovat nöyrtyneet; minä en tuhoa heitä, vaan minä annan heidän hädin tuskin pelastua, eikä minun vihaani vuodateta Jerusalemin päälle Siisakin käden kautta.
En er Drottinn sá, að þeir höfðu auðmýkt sig, kom orð Drottins til Semaja, svolátandi: "Þeir hafa auðmýkt sig; ég skal eigi tortíma þeim, heldur fulltingja þeim að nokkru, og eigi hella reiði minni yfir Jerúsalem fyrir Sísak.
Villit nuo, villit nuo Tuskin ihmisiä
Ūeir eru villimenn. Villimenn! Varla mannlegir.
Minä voin tuskin uskoa mitään viime yöstä.
Ég get varla trúađ neinu sem gerđist í nķtt.
Viktor telkesi sinut tänne syystä, mutta tuskin moraalisten tunnonvaivojesi takia.
Ūađ var ástæđa fyrir ađ Viktor sendi ūig hingađ. Varla sú ađ samviskan angrađi ūig.
Huuda vähän kovempaa, pappi tuskin kuulee sinua.
Mér ūykir leitt ađ ūykja ūetta ekki leitt.
Tuskin uskon enää kummitustarinoihin, kapteeni Barbossa.
Ég trúi ekki lengur draugasögum, Barbossa skipstjķri.
Maksan siitä aivan tarpeeksi, mutta tuskin niin paljon kuin sinä siitä, että pääset poistumaan maasta.
Ég borga nķgu mikiđ. En trúlega ekki jafnmikiđ og ūú gefur til ađ fá ađ fara héđan.
Emme ole naimisissa ja sitä tuskin koskaan tapahtuukaan.
Nei. Og viđ giftumst víst aldrei.
Tuskin he huomaavat, vaikka emme tulekaan.
Ūau munu ekki taka eftir ūví ūķtt viđ komum ekki.
Jos olisin tappanut oikean miehen, minua tuskin olisi tuomittu.
Hefđi ég myrt rétta manninn hefđi ég ekki hlotiđ dķm.
Hän oli tuskin elossa ja sanoi Whartonin poikien tehneen sen, tulleen humalassa...
Hann rétt tķrđi. Sagđi ađ ūetta væri verk Wharton-bræđra.
Luoti läpäisi hänet, tappoi tuskin edes hänen ruokahaluaan.
Kúlan fķr í gegn og drap ekki annađ en matarlyst hans samt ūyrstir hann í blķđ.
Tukikohdasta toiseen siirtyminen on tuskin auttanut.
Það hefur ekki hjálpað til að flytja stöðugt á milli stöðva.
Kun hän oli käsivarsillani viimeisenä päivänä, pystyin tuskin liikkumaan.
Þrátt fyrir þyngdartap hennar, þá komst ég varla úr sporunum á síðasta degi.
Tuskin hän oli tämän sanonut, niin nousi riita fariseusten ja saddukeusten kesken, ja kokous jakautui.
Þegar hann sagði þetta, varð deila milli farísea og saddúkea, og þingheimur skiptist í flokka.
Sillä he puhuvat pöyhkeitä turhuuden sanoja ja viekoittelevat lihan himoissa irstauksilla niitä, jotka tuskin ovat päässeet eksyksissä vaeltavia pakoon,
Þeir láta klingja drembileg hégómaorð og tæla með holdlegum girndum og svívirðilegum lifnaði þá, sem fyrir skömmu hafa sloppið frá þeim, sem ganga í villu.
4.0571620464325s
Sækja leikforritið okkar Word Games ókeypis!
Tengdu bókstafi, uppgötvaðu orð og áttu við geð á hverju nýju stigi. Tilbúin fyrir ævintýrið?
Áður en hann hafði lokið máli sínu, sjá, þá kom Rebekka, dóttir Betúels, sonar Milku, konu Nahors, bróður Abrahams, og bar hún skjólu sína á öxlinni. 