Landið, sem þú hvílist á, mun ég gefa þér og niðjum þínum.
Tämän maan, jonka päällä sinä makaat, minä annan sinulle ja sinun jälkeläisillesi.
Fyrir því fagnar hjarta mitt, sál mín gleðst, og líkami minn hvílist í friði,
Sentähden minun sydämeni iloitsee ja sieluni riemuitsee, ja myös minun ruumiini asuu turvassa.
Hann leggst niður, hvílist sem ljón og sem ljónynja, - hver þorir að reka hann á fætur?
Se on kyyristynyt, se on laskeutunut maahan kuin leijona, niinkuin naarasleijona - kuka uskaltaa sitä häiritä?
Og hann kom til lærisveinanna og sagði við þá: "Sofið þér enn og hvílist?
Sitten hän tuli opetuslasten tykö ja sanoi heille: "Te nukutte vielä ja lepäätte!
Þegar þú leggst til hvíldar, þarft þú ekki að hræðast, og hvílist þú, mun svefninn verða vær.
Kun menet maata, et pelkää mitään, ja maata mentyäsi on unesi makea.
Hann leggst niður, hann hvílist sem ljón og sem ljónynja, hver þorir að reka hann á fætur?
Hän on asettunut makaamaan, hän lepää kuin leijona, kuin naarasleijona - kuka uskaltaa häntä häiritä?
Júda er ljónshvolpur, frá bráðinni ert þú stiginn upp, sonur minn. Hann leggst niður, hann hvílist sem ljón og sem ljónynja, hver þorir að reka hann á fætur?
Juuda on nuori leijona; saaliilta olet, poikani, noussut. Hän on asettunut makaamaan, hän lepää kuin leijona, kuin naarasleijona - kuka uskaltaa häntä häiritä?
Þegar þú ert á gangi, þá leiði þau þig, þegar þú hvílist, vaki þau yfir þér, og þegar þú vaknar, þá ræði þau við þig.
Kulkiessasi ne sinua taluttakoot, maatessasi sinua vartioikoot, herätessäsi sinua puhutelkoot.
13 Unnusti minn er sem myrrubelgur, sem hvílist milli brjósta mér.
13Ystäväni on minun mirrhamkimppuni, joka minun rinnoillani riippuu.
Unnusti minn er sem myrrubelgur, sem hvílist milli brjósta mér.
Rakkaani on minulle mirhakimppu, joka rintojeni välissä lepää.
Hann sagði við þá: "Komið þér nú á óbyggðan stað, svo að vér séum einir saman, og hvílist um stund."
Niin hän sanoi heille: "Tulkaa te yksinäisyyteen, autioon paikkaan, ja levähtäkää vähän".
Jæja, hvílist vel áður en við... förum til Kanada.
Levätkää nyt kunnolla ja valmistautukaa sotaan.
Hann hefur nú bragđađ á blķđi fjölskyldu okkar. Og hann hvílist ekki fyrr en hann nær hefndum.
Se on maistanut sukumme verta - ja se ei luovuta ennen kuin on kostanut.
Ég vildi ađ ég gæti ūađ en ég hvílist aldrei.
Minulla on toinen tehtävä, joka vie minut läntisille maille.
Hún er stöđug og hvílist svo ūiđ ættuđ ađ fara.
Hän on vakaa ja lepää, joten suosittelen, että lähdette.
Hann hvílist í svefnherbergi sínu og enginn má ķnáđa hann.
Hän lepää makuuhuoneessaan, eikä häntä saa häiritä.
Því sú sál er ódauðleg, lifir lífi Guðs og hvílist í athvarfi himneskrar dýrðar á Sadrih himneskrar sameiningar.
Sillä tuo pyhä sielu on kuolematon, elää Jumalan elämää ja asustaa taivaisen kirkkauden tyyssijoilla taivaallisen yhdessäolon Sadrihilla.
41 Í þriðja sinn kom hann og sagði við þá: "Sofið þér enn og hvílist?
Ja hän jätti heidät, meni taas ja rukoili kolmannen kerran ja sanoi samat sanat uudestaan.
6:31 Hann sagði við þá:,, Komið þér nú á óbyggðan stað, svo að vér séum einir saman, og hvílist um stund.`` En fjöldi fólks var stöðugt að koma og fara, svo að þeir höfðu ekki einu sinni næði til að matast.
6:31 Niin hän sanoi heille: "Tulkaa te yksinäisyyteen, autioon paikkaan, ja levähtäkää vähän". Sillä tulijoita ja menijöitä oli paljon, ja heillä ei ollut aikaa syödäkään.
31 Og hann segir við þá: Komið þér nú sjálfir einir saman á óbygðan stað og hvílist um stund, — því að margir voru komandi og farandi, og þeir höfðu ekki einu sinni næði til að matast.
31. Ja hän sanoi heille: tulkaat te yksinänne erinäiseen paikkaan ja levätkäät vähä; sillä monta oli, jotka tulivat ja menivät, niin ettei he syödäkään joutaneet.
13 Og sjá, Drottinn stóð hjá honum og sagði: "Ég er Drottinn, Guð Abrahams föður þíns og Guð Ísaks. Landið, sem þú hvílist á, mun ég gefa þér og niðjum þínum.
13 Ja katso, Herra seisoi hänen edessään ja sanoi: "Minä olen Herra, sinun Isäsi Aabrahamin Jumala ja Iisakin Jumala.
23 Ótti Drottins leiðir til lífs, þá hvílist maðurinn mettur, verður ekki fyrir neinni ógæfu.
23 Herran pelko saattaa elämän, ja se pysyy ravittuna, ettei mikään paha häntä lähesty.
45 Og hann kom til lærisveinanna og sagði við þá: "Sofið þér enn og hvílist?
45 Silloin hän tuli opetuslastensa tykö, ja sanoi heille:maatkaat vielä ja levätkäät!
Þessi draumur er líklegri til að gefa til kynna að á hvíldardegi hvílist fólk ekki, en stöðugt þurrkar í fortíðinni og leitar að svörum við mál sem varða hann.
Tämä unelma on todennäköisempää osoittamaan, että yöllä ihmiset eivät levätä, mutta jatkuvasti tippuu menneisyyttään ja etsivät vastauksia kysymyksiin, jotka ovat hänen huolensa.
Og þú hvílist, og enginn hræðir þig, og margir munu reyna að koma sér í mjúkinn hjá þér.
asetut makaamaan, kenenkään peljättämättä, ja monet etsivät sinun suosiotasi.
Ótti Drottins leiðir til lífs, þá hvílist maðurinn mettur, verður ekki fyrir neinni ógæfu.
Herran pelko on elämäksi: saa levätä yönsä ravittuna, eikä mikään paha kohtaa.
Í þriðja sinn kom hann og sagði við þá: "Sofið þér enn og hvílist? Nú er nóg. Stundin er komin. Mannssonurinn er framseldur í hendur syndugra manna.
Ja hän tuli kolmannen kerran ja sanoi heille: "Te nukutte vielä ja lepäätte! Jo riittää! Hetki on tullut; katso, Ihmisen Poika annetaan syntisten käsiin.
0.41891002655029s
Sækja leikforritið okkar Word Games ókeypis!
Tengdu bókstafi, uppgötvaðu orð og áttu við geð á hverju nýju stigi. Tilbúin fyrir ævintýrið?
Tämän maan, jonka päällä sinä makaat, minä annan sinulle ja sinun jälkeläisillesi. 