Minä iloitsen Stefanaan ja Fortunatuksen ja Akaikuksen tännetulosta, koska he korvaavat minulle teidän poissaolonne;
Ég gleðst yfir návist þeirra Stefanasar, Fortúnatusar og Akkaíkusar, af því að þeir hafa bætt mér upp fjarvist yðar.
Ja minä iloitsen heistä, siitä että teen heille hyvää; minä istutan heidät tähän maahan uskollisesti, kaikesta sydämestäni ja kaikesta sielustani.
Og það skal verða unun mín að gjöra vel við þá, og ég mun gróðursetja þá í þessu landi í trúfesti, af öllu hjarta og af allri sálu.
Minä iloitsen Jerusalemista ja riemuitsen kansastani; eikä siellä enää kuulla itkun ääntä eikä valituksen ääntä.
Ég vil fagna yfir Jerúsalem og gleðjast yfir fólki mínu, og eigi skal framar heyrast þar gráthljóð eða kveinstafir.
Minä iloitsen, että kaikessa voin olla teistä turvallisella mielellä.
Það gleður mig, að ég get í öllu borið traust til yðar.
Minä iloitsen sinun todistustesi tiestä, niinkuin kaikkinaisesta rikkaudesta.
Yfir vegi vitnisburða þinna gleðst ég eins og yfir alls konar auði.
Olkoot minun tutkisteluni hänelle otolliset; minä iloitsen Herrassa.
Ó að mál mitt mætti falla honum í geð! Ég gleðst yfir Drottni.
5 Sillä vaikka en minä lihassa läsnä ole, niin minä kuitenkin hengessä teidän tykönänne olen, iloitsen ja näen teidän toimellisuutenne ja teidän vahvan uskonne Kristuksen päälle.
5 því að ég er hjá yður í andanum, þótt ég sé líkamlega fjarlægur, og ég horfi með fögnuði á góða skipan hjá yður og festu yðar í trúnni á Krist.
Silloin minä iloitsen heistä ja teen heille hyvää - minä totisesti istutan heidät tähän maahan koko sydämeni ja sieluni halusta.
41 Og það skal verða unun mín að gjöra vel við þá, og ég mun gróðursetja þá í þessu landi í trúfesti, af öllu hjarta og af allri sálu.
ja minä iloitsen teidän tähtenne siitä, etten ollut siellä, jotta te uskoisitte; mutta menkäämme hänen tykönsä".
og yðar vegna fagna ég því, að ég var þar ekki, til þess að þér skuluð trúa. En förum nú til hans."
Vaan jos minut uhrataankin tehdessäni teidän uskonne uhri- ja palvelustoimitusta, niin minä kuitenkin iloitsen, ja iloitsen kaikkien teidän kanssanne;
Og enda þótt blóði mínu verði úthellt við fórnarþjónustu mína, þegar ég ber trú yðar fram fyrir Guð, þá gleðst ég og samgleðst yður öllum.
Onhan teidän kuuliaisuutenne tullut kaikkien tietoon; sentähden minä iloitsen teistä, mutta minä tahtoisin teidän olevan viisaita hyvään, mutta taitamattomia pahaan.
Því gleðst ég yfir yður og ég vil, að þér séuð vitrir í því, sem gott er, en einfaldir í því, sem illt er.
Mutta minä riemuitsen Herrassa, iloitsen autuuteni Jumalassa.
þá skal ég þó gleðjast í Drottni, fagna yfir Guði hjálpræðis míns.
Minä tässä vain iloitsen ja sinä olet leski.
Ađ heyra í mér. Talandi um hvađ ég er ánægđ og ūú ekkja.
Ja toisinaan, kun näen heidän kasvonsa täällä, - samat kasvot, samat suunsoittajat kuin kotikaupungissani, - iloitsen heidän olevan täällä täyttämässä tyhjää kohtaloaan ja kuolevan auringon alla.
Stundum, ūegar ég sé andlit ūeirra međal manna, sömu andlitin, sami harđi svipurinn frá heimabæ mínum er ég feginn ađ sjá ūá hér, ađ uppfylla sitt innantķma líf, deyjandi í sķlinni.
Kun ajan sen ohitse, iloitsen - kun näen sen huippukunnossa ja siistinä.
Alltaf ūegar ég ek hjá lyftist ég öll upp ađ sjá ūađ aftur í toppstandi og tandurhreint.
Iloitsen tyttärenne menestyksestä ja kaiken sujumisesta.
Til hamingju međ dķttur ykkar og ađ allt hefur gengiđ Vel.
Nyt minä iloitsen kärsiessäni teidän tähtenne, ja mikä vielä puuttuu Kristuksen ahdistuksista, sen minä täytän lihassani hänen ruumiinsa hyväksi, joka on seurakunta,
Nú er ég glaður í þjáningum mínum yðar vegna. Það, sem enn vantar á þjáningar Krists, uppfylli ég með líkamlegum þjáningum mínum til heilla fyrir líkama hans, sem er kirkjan.
Minä iloitsen ja riemuitsen sinussa, veisaan sinun nimesi kiitosta, sinä Korkein.
Óvinir mínir hörfuðu undan, hrösuðu og fórust fyrir augliti þínu.
16 Minä siis iloitsen, että minä kaikissa asioissa teihin taidan luottaa.
16 Það gleður mig, að ég get í öllu borið traust til yðar.
34 Minun puheeni kelpaa hänelle, ja minä iloitsen Herrassa.
34 Ó að mál mitt mætti falla honum í geð! Ég gleðst yfir Drottni.
17 Ja jos minä uhrattaisiin teidän uhrin ja uskon palveluksenne tähden, niin minä iloitsen ja riemuitsen kaikkein teidän kanssanne.
17 Og enda þótt blóði mínu verði úthellt við fórnarþjónustu mína, þegar ég ber trú yðar fram fyrir Guð, þá gleðst ég og samgleðst yður öllum.
10 Sentähden iloitsen minä heikkoudessa, ylönkatseissa, hädissä, vainoissa ja ahdistuksissa Kristuksen tähden; sillä koska minä heikko olen, niin minä väkeväkin olen.
10 Þess vegna uni ég mér vel í veikleika, í misþyrmingum, í nauðum, í ofsóknum, í þrengingum vegna Krists. Þegar ég er veikur, þá er ég máttugur.
Ja Hanna rukoili ja sanoi: "Minun sydämeni riemuitsee Herrassa; minun sarveni kohoaa korkealle Herrassa. Minun suuni on avartunut vihollisiani vastaan, sillä minä iloitsen sinun avustasi.
Kafla 2 1 Hanna gjörði bæn sína og mælti: Hjarta mitt fagnar í Drottni, horn mitt er hátt upp hafið fyrir fulltingi Guðs míns.
Minun suuni on avartunut vihollisiani vastaan, sillä minä iloitsen sinun avustasi.
Munnur minn er upp lokinn gegn óvinum mínum, því að ég gleðst yfir þinni hjálp.
Minä iloitsen ja riemuitsen sinun armostasi, kun sinä katsoit minun kurjuuttani, tunsit minun sieluni ahdistukset,
og eigi ofurselt mig óvinunum, en sett fót minn á víðlendi.
Minä iloitsen sinun käskyistäsi enkä sinun sanaasi unhota.
Ég leita unaðar í lögum þínum, gleymi eigi orði þínu.
Minä iloitsen sinun käskyistäsi, jotka ovat minulle rakkaat.
og leita unaðar í boðum þínum, þeim er ég elska,
Heidän sydämensä on turta kuin ihra, mutta minä iloitsen sinun laistasi.
Hjarta þeirra er tilfinningarlaust sem mör væri, en ég leita unaðar í lögmáli þínu.
nyt iloitsen, en siitä, että tulitte murheellisiksi, vaan siitä, että murheenne oli teille parannukseksi; sillä te tulitte murheellisiksi Jumalan mielen mukaan, ettei teillä olisi mitään vahinkoa meistä.
Nú er ég glaður, ekki yfir því, að þér urðuð hryggir, heldur yfir því, að þér urðuð hryggir til iðrunar. Þér urðuð hryggir Guði að skapi og biðuð því ekki í neinu tjón af oss.
Sillä jos ruumiillisesti olenkin poissa, olen kuitenkin teidän kanssanne hengessä ja iloitsen nähdessäni järjestyksen, joka teidän keskuudessanne vallitsee, ja teidän lujan uskonne Kristukseen.
því að ég er hjá yður í andanum, þótt ég sé líkamlega fjarlægur, og ég horfi með fögnuði á góða skipan hjá yður og festu yðar í trúnni á Krist.
1.3842689990997s
Sækja leikforritið okkar Word Games ókeypis!
Tengdu bókstafi, uppgötvaðu orð og áttu við geð á hverju nýju stigi. Tilbúin fyrir ævintýrið?
Ég gleðst yfir návist þeirra Stefanasar, Fortúnatusar og Akkaíkusar, af því að þeir hafa bætt mér upp fjarvist yðar. 